Kannattaako aurinkopaneelit Pohjois-Savossa?

Kysymys tulee vastaan lähes joka suunnittelukäynnillä. Naapuri kehuu, että sähkölasku puolittui. Lehdessä kirjoitetaan, että kannattavuus on heikentynyt. Myyjä lupaa viiden vuoden takaisinmaksuajan. Kenen laskelmaan pitäisi uskoa?

Ongelma on siinä, että useimmat kannattavuusluvut on laskettu Etelä-Suomeen tai suoraan ulkomaisista lähteistä. Ne eivät kerro, mitä katollasi tapahtuu Kuopiossa, Siilinjärvellä tai Iisalmessa.

Tässä artikkelissa käydään läpi kolme kohdetta, jotka olemme oikeasti asentaneet, ja lasketaan niiden takaisinmaksuaika auki. Mukaan otetaan myös se osa, jota harvempi myyjä kertoo: milloin aurinkopaneelit eivät kannata.

Tärkeimmät nostot artikkelista

• Aurinkopaneelit tuottavat Pohjois-Savossa noin 900 kWh vuodessa jokaista asennettua kilowattipiikkiä (kWp) kohden. Ero Etelä-Suomeen on pienempi kuin useimmat olettavat.
• Toteutuneiden kohteidemme takaisinmaksuaika asettuu 6–9 vuoteen järjestelmän koosta ja kulutusprofiilista riippuen.
• Ratkaisevin yksittäinen tekijä ei ole paneelien hinta vaan omakäyttöaste eli se, kuinka suuren osan tuotetusta sähköstä käytät itse.
• Kotitalousvähennys pienentää investointia 700–900 euroa tyypillisessä omakotitalokohteessa.
• Aurinkopaneelit eivät kannata, jos vuosikulutus jää alle 5 000 kWh, katto on huonossa kunnossa tai lappeet osoittavat pohjoiseen.
• Järjestelmän käyttöikä on 30–40 vuotta, eli takaisinmaksun jälkeen edessä on vielä yli 20 vuotta käytännössä ilmaista sähköä.

Paljonko aurinkopaneelit tuottavat Pohjois-Savossa?

Yleisin harhaluulo on, että Savossa aurinkoa on olennaisesti vähemmän kuin etelässä. Ero on todellisuudessa pienempi kuin luulisi.

Motivan mukaan pääkaupunkiseudulla vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on hieman vajaa 1 000 kWh neliömetriä kohden. Sodankylässä, siis reilusti napapiirin tuntumassa, vastaava luku on noin 800 kWh. Pohjois-Savo asettuu näiden väliin.

Käytännössä hyvin suunnattu kattoasennus tuottaa Pohjois-Savossa tyypillisesti noin 900–1 000 kWh vuodessa jokaista kilowattipiikkiä kohden. Optimaalisesti suunnatussa maa-asennuksessa vuosituotto voi nousta jopa yli 1 000 kWh/kWp.

Kymmenen kilowattipiikin kattovoimala tuottaa siis suuruusluokaltaan noin 9 000–10 000 kilowattituntia vuodessa. Todellinen tuotto riippuu ennen kaikkea paneelien suuntauksesta, kallistuksesta ja varjostuksista.

Ajoitus on Suomessa erilainen kuin Keski-Euroopassa. Noin 90 prosenttia vuosituotosta syntyy maaliskuun alun ja syyskuun lopun välillä. Joulukuusta helmikuuhun tuotto on hyvin vähäistä — se on tosiasia, jota ei kannata kaunistella.

Suuntaus vaikuttaa enemmän kuin sijainti. Kaakkoon tai lounaaseen suunnattu katto menettää eteläsuuntaan verrattuna vain noin 7 prosenttia. Itä- tai länsilape menettää lähes neljänneksen. Pohjoiseen päin asentaminen ei ole järkevää.

Varjostus on tuoton pahin vihollinen. Yksikin lipputanko tai kasvava kuusi voi pudottaa yksittäisen paneelin tuoton murto-osaan. Tästä syystä emme anna tuottoarviota puhelimessa — se pitää käydä katsomassa paikan päällä.

Kolme toteutunutta kohdetta ja niiden takaisinmaksuaika

Alla olevat hinnat ovat toteutuneita urakkahintoja. Tuottoluvut on laskettu 900 kWh/kWp -kertoimella ja takaisinmaksuaika sähkön 15 sentin kokonaishinnalla, joka sisältää energian, siirron ja verot. Ylijäämäsähkölle on laskettu neljän sentin hyvitys.

Kuopio: 11,7 kWp, 190 neliön omakotitalo

Järjestelmä: 26 kpl 450 W lasi-lasipaneelia, hybridi-invertteri
Hinta: 6 900 €
Työn osuus: 2 900 €
Arvioitu vuosituotto: ~10 500 kWh
Omakäyttöaste: ~60 %
Vuosisäästö: ~1 110 €
Kotitalousvähennyksen jälkeen: 5 985 €
Takaisinmaksuaika: noin 5,5 vuotta

Kohteessa on sähkölämmitys ja korkea kulutus, mikä nostaa omakäyttöasteen hyvälle tasolle. Hybridi-invertteri antaa valmiuden lisätä kotiakku myöhemmin ilman invertterin vaihtoa.

Siilinjärvi: 7,2 kWp, 140 neliön omakotitalo

Järjestelmä: 16 kpl 450 W lasi-lasipaneelia, hybridi-invertteri
Hinta: 5 600 €
Työn osuus: 2 400 €
Arvioitu vuosituotto: ~6 500 kWh
Omakäyttöaste: ~65 %
Vuosisäästö: ~725 €
Kotitalousvähennyksen jälkeen: 4 860 €
Takaisinmaksuaika: noin 6,7 vuotta

Tyypillinen kokoluokka Pohjois-Savon omakotitaloissa. Järjestelmä on mitoitettu kulutuksen mukaan, ei katon maksimikapasiteetin mukaan.

Rantasalmi: 4,45 kWp, 100 neliön kohde

Järjestelmä: 10 kpl 445 W lasi-lasipaneelia
Hinta: 4 500 €
Työn osuus: 2 300 €
Arvioitu vuosituotto: ~4 000 kWh
Omakäyttöaste: ~70 %
Vuosisäästö: ~470 €
Kotitalousvähennyksen jälkeen: 3 795 €
Takaisinmaksuaika: noin 8 vuotta

Pienin järjestelmä maksaa itsensä takaisin hitaimmin, koska asennustyön osuus ei pienene samassa suhteessa paneelimäärän kanssa. Omakäyttöaste on silti paras kolmesta — pieni järjestelmä tuottaa harvoin enemmän kuin talo kuluttaa.

Yhteenveto: näissä kolmessa kohteessa takaisinmaksuaika asettuu noin 5,5–8 vuoteen. Suurempi järjestelmä maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin pieni, kun kulutus riittää hyödyntämään tuotannon.

Mistä kannattavuus oikeasti muodostuu?

Omakäyttöaste ratkaisee enemmän kuin paneelien hinta

Tämä on se kohta, jonka useimmat laskelmat sivuuttavat.

Kun käytät tuottamasi sähkön itse, säästät sähköenergian hinnan lisäksi siirtomaksun ja sähköveron. Kun myyt sen verkkoon, saat vain energian hinnan — usein murto-osan siitä, mitä ostosähkö maksaa.

Ero on suuri. Itse käytetty kilowattitunti on käytännössä kolme kertaa arvokkaampi kuin verkkoon myyty.

Ota esimerkiksi Siilinjärven kohde. Sen 6 500 kilowattitunnin vuosituotosta noin 4 200 kilowattituntia kuluu talossa itsessään ja loput 2 300 menee verkkoon. Jos omakäyttöaste nousisi 65 prosentista 80 prosenttiin — mikä onnistuu pelkästään kulutusta ajoittamalla — vuosisäästö kasvaisi lähes sadalla eurolla ja takaisinmaksuaika lyhenisi lähes vuodella. Yhtään paneelia ei tarvitsisi lisätä.

Motivan mukaan pientalossa taloudellisesti järkevä mitoitus tarkoittaa yleensä sitä, että 50–80 prosenttia tuotetusta sähköstä käytetään itse. Omakäyttöastetta voi nostaa siirtämällä kulutusta päiväsaikaan: käyttöveden lämmitys, pyykinpesu, astianpesukone ja sähköauton lataus keskellä päivää. Osan tästä voi automatisoida kuormanohjauksella.

Akusto nostaa omakäyttöasteen selvästi korkeammalle, mutta se on oma investointinsa ja oma laskelmansa.

Sähkön kokonaishinta, ei pörssihinta

Tämä on toinen kohta, jossa laskelmat menevät usein pieleen.

Kannattavuutta ei lasketa pörssisähkön hinnalla vaan kokonaishinnalla: energia + siirto + verot. Se on se summa, jonka jokainen itse tuotettu kilowattitunti jää maksamatta.

Kun ostat sähköä verkosta, maksat kolme erää. Sähköenergian hinnan, jonka määrittää sähkösopimuksesi. Siirtomaksun, jonka veloittaa paikallinen verkkoyhtiö ja jota et voi kilpailuttaa. Sähköveron, joka on kiinteä. Näistä kaksi jälkimmäistä jäävät kokonaan pois, kun sähkö tulee omalta katolta.

Siksi vertailu pelkkään pörssisähkön hintaan johtaa harhaan. Se on kuin vertaisi ruoan hintaa pelkkään raaka-ainekustannukseen.

Mitä korkeampi sähkön kokonaishinta on, sitä lyhyempi takaisinmaksuaika. Tämä toimii myös toisin päin: jos sähkön hinta laskisi pysyvästi, takaisinmaksuaika venyisi. Siksi emme lupaa mitään kolmen vuoden takaisinmaksuaikoja. Laskelmissamme käytetään maltillista hintaoletusta, jotta lopputulos kestää myös huonompaa skenaariota.

Kotitalousvähennys pienentää investointia

Kotitalousvähennys koskee asennustyön osuutta, ei laitteita. Vuonna 2026 vähennys on 35 prosenttia työkorvauksesta, enintään 1 600 euroa henkilöä kohden. Omavastuu on 150 euroa.

Käytännössä tämä tarkoittaa toteutuneissa kohteissamme:

Kohde	Työn osuus	Vähennys
Kuopio	2 900 €	915 €
Siilinjärvi	2 400 €	740 €
Rantasalmi	2 300 €	705 €

Puolisot voivat hakea vähennystä molemmat, jolloin yhteismäärä voi nousta 3 200 euroon. Tarkat ja ajantasaiset ehdot löytyvät Verohallinnon sivuilta.

Erittelemme työn osuuden aina laskulle, jotta vähennyksen hakeminen on suoraviivaista.

Mitoitus kulutuksen mukaan

Liian suuri järjestelmä tuottaa kesällä sähköä, jota et käytä ja josta saat verkkoon myytynä vähän. Liian pieni jättää katon hyödyntämättä.

Oikea mitoitus lähtee sähkönkulutuksen tuntitason profiilista, ei katon neliöistä. Kuukausitason luvut antavat hyvän lähtökohdan, mutta tarkimman mitoituksen saa tarkastelemalla tuntikohtaisia kulutustietoja, joista nähdään, kuinka hyvin kulutus osuu samaan aikaan aurinkosähkön tuotannon kanssa.

Nyrkkisääntönä suurempi järjestelmä on kilowattipiikkiä kohden edullisempi, koska asennustyö, invertteri ja telineet eivät kasva samassa suhteessa paneelimäärän kanssa. Tämä näkyy hyvin toteutuneissa kohteissamme: Kuopion 11,7 kilowattipiikin järjestelmä maksoi noin 590 euroa kilowattipiikiltä, Rantasalmen 4,45 kilowattipiikin järjestelmä noin 1 010 euroa. Ero on yli 70 prosenttia.

Kannattaa arvioida myös tulevaisuus. Sähköauto, ilmavesilämpöpumppu tai lisärakennus nostavat kulutusta, jolloin isompi järjestelmä perustellaan helposti. Paneeleita voi lisätä jälkikäteen, jos invertteri on mitoitettu siihen varautuen — siksi kannattaa miettiä paneelien sijoittelu jo ensimmäisellä kerralla täydentämisen kannalta.

Milloin aurinkopaneelit eivät kannata?

Näistä kerromme suunnittelukäynnillä suoraan, vaikka se tarkoittaisi, ettei kauppaa synny.

Kun vuosikulutus jää alle 5 000 kilowattitunnin. Kaukolämmitteinen pieni talo, jossa ei ole sähköautoa eikä kesäasumista, ei saa järjestelmästä riittävää hyötyä. Takaisinmaksuaika venyy helposti yli 15 vuoden.

Kun katto vaatii remontin lähivuosina. Paneelit kestävät 30–40 vuotta. Paneelien purku ja uudelleenasennus kattoremontin takia maksaa turhaan. Jos katto on tulossa uusittavaksi viiden vuoden sisällä, tee ensin katto.

Kun lappeet osoittavat pohjoiseen tai varjostus on merkittävä. Luoteen ja koillisen väliselle sektorille asentaminen ei ole taloudellisesti perusteltua. Sama koskee kattoa, jota naapurin kuusikko varjostaa iltapäivisin.

Kun kattorakenteiden kantavuus ei riitä. Vanhoissa rakennuksissa tämä on selvitettävä ennen kuin mitään luvataan.

Kun aiot muuttaa muutaman vuoden sisällä. Paneelit nostavat kiinteistön arvoa, mutta harvoin täydellä investointisummalla. Jos takaisinmaksuaika on 7 vuotta ja asut talossa 3, laskelma ei mene tasan.

Osaan näistä löytyy ratkaisu. Kattoremontin voi yhdistää asennukseen, puuston voi harventaa ja kulutusta voi kasvattaa. Se selviää käymällä paikan päällä.

Miten voit olla varma tuotosta ennen kuin ostat?

Tähän asti kaikki tässä artikkelissa on ollut laskelmia. Laskelma on aina arvio, ja arvio voi mennä pieleen.

Siksi teemme asian toisin kuin muut. Kartoitamme kohteen tarkasti suunnittelukäynnillä ja annamme kohdekohtaisen vuosituottotakuun: jos voimala ei tuota lupaamaamme määrää, asennamme lisää paneeleita veloituksetta, kunnes sovittuun tuottoon päästään.

Se on ainoa tapa, jolla kannattavuuslaskelmaan voi oikeasti luottaa — kun laskelman tekijä kantaa siitä riskin.

Voit myös tarkistaa arvion itse Euroopan komission maksuttomalla PVGIS-laskurilla, johon syötetään sijainti, suuntaus ja kallistuskulma.

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako aurinkopaneelit Pohjois-Savossa?

Kyllä, kun vuosikulutus on vähintään noin 5 000 kilowattituntia, katto on kunnossa ja lape suuntautuu idän ja lännen väliselle sektorille. Toteutuneissa kohteissamme takaisinmaksuaika on ollut 6–9 vuotta.

Missä ajassa aurinkopaneelit maksavat itsensä takaisin?

Tyypillisesti 6–9 vuodessa Pohjois-Savossa. Aika riippuu järjestelmän koosta, omakäyttöasteesta ja sähkön hinnasta. Suurempi järjestelmä maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin pieni, jos kulutus riittää.

Paljonko 10 kWp:n järjestelmä tuottaa Pohjois-Savossa?

Noin 9 000 kilowattituntia vuodessa etelään 40 asteen kulmaan asennettuna. Noin 90 prosenttia tuotosta syntyy maaliskuun ja syyskuun välillä.

Tuottavatko aurinkopaneelit talvella?

Joulukuun ja helmikuun välinen osuus koko vuoden tuotosta on vain muutaman prosentin luokkaa. Paneelit toimivat pakkasella hyvin — kylmä ilma jopa parantaa hyötysuhdetta — mutta valoa on liian vähän.

Kannattaako aurinkopaneelien yhteydessä hankkia akku?

Akusto nostaa omakäyttöastetta ja tuo mahdollisuuden hyötyä pörssisähkön hintaeroista sekä reservimarkkinoista. Se on kuitenkin oma investointinsa omalla laskelmallaan. Jos akku kiinnostaa myöhemmin, kannattaa valita jo nyt hybridi-invertteri.

Saako aurinkopaneeleista kotitalousvähennystä?

Saa, mutta vain asennustyön osuudesta — ei laitteista. Vuonna 2026 vähennys on 35 prosenttia työkorvauksesta, enintään 1 600 euroa henkilöä kohden.

Kuinka kauan aurinkopaneelit kestävät?

Nykyaikaisten paneelien käyttöikä on 30–40 vuotta. Takaisinmaksun jälkeen edessä on siis yli 20 vuotta lähes ilmaista sähköä.

Selvitetään sinun kohteesi luvut

Yleiset laskelmat vievät vain tiettyyn pisteeseen asti. Todellinen vastaus löytyy katsomalla katto, suuntaus, varjostukset ja edellisen vuoden kulutustiedot.

Teemme sen maksutta. Suunnittelukäynnillä saat kohdekohtaisen tuottolaskelman ja takuun sen toteutumisesta — sekä rehellisen arvion siitä, kannattaako investointi ylipäätään juuri sinun tapauksessasi.

Varaa maksuton suunnittelukäynti tai pyydä tarjous aurinkopaneeleista.