Kotiakku ja reservimarkkinat – paljonko akusto oikeasti tuottaa?

Kotiakusta puhutaan tällä hetkellä kahdella eri äänensävyllä.

Myyjien esitteissä akusto on passiivisen tulon lähde, joka tienaa tuhansia euroja vuodessa sähköverkon tasapainottamisesta. Talouslehdissä samasta laitteesta kysytään, onko kyseessä rahasampo vai riskibisnes.

Totuus on jossain välissä, ja se selviää vain laskemalla. Käydään läpi, miten reservimarkkinat oikeasti toimivat, mistä korvaus muodostuu, paljonko siitä jää sinulle ja mitkä kulut jäävät esitteissä yleensä mainitsematta.

Huomio: tämä artikkeli on yleistä tietoa hankinnan tueksi, ei sijoitusneuvontaa. Reservimarkkinoiden tuotot vaihtelevat, eikä toteutunut tuotto ole tae tulevasta.

Tärkeimmät nostot artikkelista

• Kotitalous ei voi osallistua reservimarkkinoille suoraan. Fingridin minimitarjouskoko on 100 tai 1 000 kilowattia reservituotteesta riippuen — moninkertaisesti yhden kotiakun teho. 
• Osallistuminen tapahtuu aina aggregaattorin eli reservitoimittajan kautta. Aggregaattori ottaa korvauksista tyypillisesti 20–25 prosentin komission tai veloittaa kuukausimaksun.
• Korvaus maksetaan tehon (kW) mukaan, ei akun koon (kWh) mukaan. Invertteri ratkaisee, ei akkukapasiteetti.
• Reservimarkkinoille tarjottavan kapasiteetin määrä on kasvanut merkittävästi, mikä on laskenut maksettavia korvauksia. Aiempi tuottotaso ei ennusta tulevaa.
• Reservikäytön vaikutus siirtokustannuksiin riippuu reservituotteesta. Kotitalousakuilla reservitapahtumat ovat yleensä lyhyitä, joten siirtokustannukset eivät välttämättä kasva merkittävästi.
• Sama akku ei voi tehdä kaikkea yhtä aikaa. Jos puolet kapasiteetista on varattu reservimarkkinoille, se rajoittaa aurinkosähkön varastointia ja pörssisähkön optimointia.
• Motivan mukaan on epävarmaa, kattaako akun elinaikanaan tuottama hyöty sen hankintakustannukset. Tämä kannattaa tietää ennen kuin allekirjoittaa.

Miten kotiakku pääsee reservimarkkinoille?

Reservimarkkinat ovat kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämä järjestelmä, jolla sähköverkon taajuus pidetään vakaana. Kun kulutus ja tuotanto heittelevät, reserviin liitetyt kohteet joko ottavat sähköä verkosta tai syöttävät sitä verkkoon sekunneissa.

Tästä valmiudesta maksetaan korvausta. Siitä syntyy kotiakun tuottomahdollisuus.

Aggregaattori on pakollinen välikäsi

Tässä on kohta, jota moni ei tiedä ennen kuin sopimus on jo edessä.

Yksittäinen kotitalous ei voi osallistua Fingridin reservimarkkinoille itsenäisesti. Motiva toteaa asian suoraan: reservien minimiteho on 100 tai 1 000 kilowattia reservituotteesta riippuen. Tyypillisen kotiakun invertteriteho on 5–10 kilowattia, eli murto-osa vaadittavasta.

Ratkaisu on aggregaattori. Se on Fingridin hyväksymä toimija, joka kokoaa satoja tai tuhansia kotiakkuja yhdeksi virtuaaliseksi voimalaitokseksi ja käy niillä kauppaa markkinoilla asiakkaidensa puolesta. Suomessa tunnettuja ohjausjärjestelmiä ovat esimerkiksi CheckWatt ja Enion.

Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa:

1. Akustosi ohjaus siirtyy osittain aggregaattorille
2. Aggregaattori ottaa osuuden korvauksista
3. Olet riippuvainen siitä, että aggregaattori jatkaa toimintaansa

Fingrid ylläpitää julkista listaa reservitoimittajista ja palveluntarjoajista. Kannattaa tarkistaa sieltä, että kumppani todella toimii markkinoilla.

Mistä korvaus muodostuu – ja mikä siitä jää sinulle?

Korvaus maksetaan tehosta, ei akun koosta

Tämä yllättää useimmat.

Reservimarkkinoilla korvaus maksetaan joustoon käytetyn tehon eli kilowattien mukaan, ei akun kapasiteetin eli kilowattituntien mukaan. Teho määräytyy invertterin mukaan.

Käytännön seuraus: 20 kilowattitunnin akku ei automaattisesti tuota kaksinkertaista reservikorvausta 10 kilowattitunnin akkuun verrattuna, jos molemmissa on sama invertteri. Iso akku auttaa siinä, että jousto pystytään ylläpitämään pidempään — mutta korvauksen perusta on teho.

Jos siis myyjä perustelee suurempaa akkua pelkästään reservituotolla, kysy tarkentava kysymys invertteritehosta.

Aggregaattorin komissio tai kuukausimaksu

Fingrid maksaa korvaukset aggregaattorille, ei suoraan sinulle. Sinä saat oman osuutesi aggregaattorilta sopimuksenne mukaisesti.

Aggregaattorin veloitus vaihtelee palveluntarjoajan mukaan. Esimerkiksi CheckWattilla veloitus on noin 20 prosenttia tuotosta sekä 5 euron kuukausimaksu. Enionilla hinnoittelu perustuu puolestaan kuukausimaksuun, joka on tällä hetkellä alk. 19 euroa kuukaudessa invertterin koosta riippuen.

Tämä on syytä huomioida jokaisessa tuottolaskelmassa. Jos esite lupaa tuhannen euron vuosituoton, tarkista aina, onko palveluntarjoajan komissio tai kuukausimaksu jo vähennetty luvusta.

Reservikäytön mahdolliset lisäkustannukset

Reservikäyttö ei ole ilmaista. Motiva nostaa esiin kaksi kuluerää, jotka jäävät myyntipuheessa usein sivuun:

Kasvaneet siirtokustannukset. Reservikäytön vaikutus siirtomaksuihin riippuu siitä, millä reservimarkkinalla akku toimii. Kotitalousakuilla reservitapahtumat ovat usein lyhyitä, joten vaikutus sähkön siirtomääriin voi jäädä vähäiseksi.

Ostosähkön kustannukset reservikäytössä. Myös vaikutus ostosähkön määrään riippuu reservituotteesta. Kotitalousakut osallistuvat tyypillisesti reserveihin, joissa akun lataus tai purku kestää vain lyhyitä hetkiä, joten vaikutus sähkölaskuun voi olla pieni.

Lisäksi kannattaa selvittää yksi asia, jota kukaan ei muista: vaikuttaako akuston asentaminen kotivakuutukseesi. Motiva suosittelee tarkistamaan tämän vakuutusyhtiöltä etukäteen.

Miksi tuottoa ei voi luvata etukäteen

Tässä kohtaa moni myyjä vaihtaa puheenaihetta. Me emme.

Reservimarkkinat ovat markkina. Korvaus määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja tarjonta on kasvanut nopeasti. Motiva sanoo tämän suoraan: reservimarkkinoille tarjottavan kapasiteetin määrä on kasvanut merkittävästi, mikä on alentanut toimijoille maksettavia tuottoja.

Toisin sanoen: mitä useampi naapuri hankkii reserviakun, sitä vähemmän jokainen niistä tuottaa.

Suunta ei ole yksiselitteinen. Uusiutuvan energian lisääntyessä myös reservien tarve kasvaa, mikä tukee hintoja. Mutta kumpi kasvaa nopeammin, tarjonta vai kysyntä, on avoin kysymys.

Motivan johtopäätös on selvä ja kannattaa lukea ajatuksella: reserviakun kannattavuudesta ei voida antaa luotettavia laskelmia, ja on epävarmaa, kattaako akun elinaikanaan tuottama taloudellinen hyöty sen hankintakustannukset.

Tämä ei tarkoita, etteikö akkua kannattaisi hankkia. Se tarkoittaa, että hankintapäätöstä ei kannata rakentaa pelkän reservituoton varaan.

Sama akku ei voi tehdä kaikkea yhtä aikaa

Tämä on artikkelin tärkein tekninen kohta, ja se jää esitteissä lähes aina kertomatta.

Kotiakulle luetellaan tyypillisesti neljä käyttötapaa:

1. Aurinkosähkön varastointi
2. Pörssisähkön hintaoptimointi
3. Varavoima sähkökatkoissa
4. Reservimarkkinatuotto

Ongelma on siinä, että akun kapasiteetti, teho ja varaustila ovat rajallisia. Sama akku ei voi tuottaa täysimääräistä hyötyä useaan tarkoitukseen samalla hetkellä.

Reservikäyttö ei kuitenkaan tarkoita, että tietty osa akun kapasiteetista olisi jatkuvasti varattuna markkinalle. Esimerkiksi Enionin ohjaus arvioi tuntikohtaisesti, kannattaako akun olla reservissä vai hyödyntää sitä omassa käytössä tai pörssisähkön optimoinnissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että reservissä ollessaan akkua voidaan hyödyntää vähemmän aurinkosähkön varastointiin ja pörssisähkön optimointiin. Reservituotto ei siis ole päälle tuleva bonus, vaan yksi akun vaihtoehtoisista käyttötavoista.

Kumpi kannattaa, riippuu kohteesta. Jos sinulla on iso aurinkosähköjärjestelmä ja korkea kesäkulutus, oma käyttö voi tuottaa enemmän. Jos paneeleita ei ole, reservikäyttö voi olla järkevin tapa saada akulle tehtävää.

Motivan oma perussuositus on maltillinen: käytä akkua kesällä aurinkosähkön ja talvella pörssisähkön varastointiin, ja harkitse reservimarkkinoita tämän päälle.

Milloin kotiakku kannattaa – ja milloin ei

Näistä puhumme suunnittelukäynnillä suoraan.

Kotiakku kannattaa todennäköisesti, kun:

• Sähkösopimuksesi on pörssisähkö ja vuorokauden sisäiset hintaerot ovat suuria
• Vuosikulutus on suuri, tyypillisesti yli 15 000 kilowattituntia
• Sinulla on jo aurinkopaneelit ja merkittävä osa tuotosta menee kesäisin verkkoon halvalla
• Sähkökatkot ovat alueellasi yleisiä ja arvostat varavoimaa
• Kiinteistössä on suuria tehopiikkejä, joita tasaamalla säästää siirtomaksuissa

Kotiakku ei todennäköisesti kannata, kun:

• Sähkösopimuksesi on kiinteähintainen — silloin hintaoptimoinnista ei hyödy
• Vuosikulutus on pieni, alle 8 000 kilowattituntia
• Hankinta perustuu pelkkään reservituotto-odotukseen
• Aiot muuttaa lähivuosina
• Tarvittavaa puolilämmintä asennustilaa (+5…+30 °C) ei ole

Yksi hyvä välivaihtoehto on olemassa: hankitaan aurinkopaneelit hybridi-invertterillä nyt ja akku myöhemmin. Silloin akun voi lisätä ilman invertterin vaihtoa, ja päätöksen voi tehdä sitten kun reservimarkkinoiden suunta on selvempi. Tämä on ratkaisu, jota suosittelemme useimmille.

Mitä kysyä ennen kuin allekirjoitat

Käytä tätä listaa keneltä tahansa ostat — myös meiltä.

• Kuinka suuri osa reservikorvauksista maksetaan minulle ja millä perusteella?
• Onko luvattu tuotto ennen vai jälkeen aggregaattorin komission?
• Kuinka pitkä sopimus on ja voinko vaihtaa palveluntarjoajaa myöhemmin?
• Mitä tapahtuu, jos palveluntarjoaja lopettaa toimintansa?
• Kuinka suuri osa akun kapasiteetista varataan reservikäyttöön?
• Voinko käyttää akkua samanaikaisesti aurinkosähkön varastointiin?
• Toimiiko akusto varavoimana sähkökatkossa, ja mitkä laitteet sillä pyörivät?
• Mikä on akuston takuu ja luvattu syklimäärä?
• Onko invertteri yhteensopiva mahdollisen nykyisen aurinkosähköjärjestelmäni kanssa?

Jos myyjä ei vastaa näihin suoraan, se on itsessään vastaus.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko kotiakku tuottaa reservimarkkinoilla?

Luotettavaa lukua ei voi antaa etukäteen. Korvaus määräytyy markkinahinnan mukaan, joka vaihtelee, ja siitä vähennetään aggregaattorin komissio (tyypillisesti 20–25 %) sekä reservikäytön aiheuttamat siirtokustannukset. Reservimarkkinoille tarjottavan kapasiteetin kasvu on viime aikoina laskenut maksettavia korvauksia.

Voiko kotiakku osallistua reservimarkkinoille itsenäisesti?

Ei voi. Fingridin minimitarjouskoko on 100 tai 1 000 kilowattia reservituotteesta riippuen, kun tyypillisen kotiakun teho on 5–10 kilowattia. Osallistuminen edellyttää sopimusta aggregaattorin eli reservitoimittajan kanssa.

Määräytyykö korvaus akun koon vai tehon mukaan?

Tehon eli kilowattien mukaan. Invertteri määrittää, millä teholla akkua voidaan ladata ja purkaa. Akun kapasiteetti eli kilowattitunnit vaikuttaa siihen, kuinka pitkään joustoa voidaan ylläpitää.

Voiko akku olla reservimarkkinoilla ja varastoida aurinkosähköä samaan aikaan?

Vain osittain. Reservikäyttöön varataan tyypillisesti noin puolet kapasiteetista, mikä rajoittaa muuta käyttöä. Kyse on vaihtokaupasta, ei päälle tulevasta lisätuotosta.

Kannattaako kotiakku ilman aurinkopaneeleita?

Voi kannattaa, jos sähkösopimus on pörssisähkö ja vuorokauden sisäiset hintaerot ovat suuria. Akku lataa halvalla ja purkaa kalliilla. Tällöin kannattavuus ei riipu paneelituotosta lainkaan.

Kuinka kauan kotiakku kestää?

Käyttöikää tarkastellaan lataus-purkusyklien kautta. Jos akulle luvataan esimerkiksi 8 000 sykliä ja se tekee yhden syklin päivässä, elinikä on suuruusluokaltaan 22 vuotta. Reservikäyttö lisää syklien määrää.

Vaikuttaako kotiakku kotivakuutukseen?

Voi vaikuttaa. Tarkista asia vakuutusyhtiöltäsi ennen hankintaa. Huomioi myös akuston paloturvallisuus ja sijoituspaikka.

Lasketaan sinun tapauksesi

Reservimarkkinoista ei kannata tehdä hankintapäätöstä yleisten lukujen perusteella. Ratkaisevaa on oma kulutusprofiilisi, sähkösopimuksesi tyyppi, mahdollinen aurinkosähköjärjestelmä ja se, mihin akkua ensisijaisesti haluat käyttää.

Käymme sen läpi maksutta ja kerromme rehellisesti myös silloin, jos akku ei mielestämme kannata juuri sinun kohteessasi.

Tarkemmat hinnat ja pakettiesimerkit löydät kotiakkusivultamme ja kotiakun hinta -artikkelistamme.

Varaa maksuton suunnittelukäynti tai pyydä tarjous.